Etsi järvi taulukosta

Klikkaamalla Etsi järvi taulukosta -painiketta saat näkyviin kentän, johon voit kirjoittaa järven nimen tai nimen osan. Klikkaamalla tämän jälkeen Submit-painiketta saat listan hakuasi vastaavista järvistä.

Valitse haluamasi järvi rivin lopussa olevasta kohdasta valitse. Jos järvesi ei löydy listalta, palaa syöttötietolomakkeeseen ja anna järven perustiedot niille varattuihin kenttiin.

Järven nimi

Kokeile ensin löytyykö tarkasteltava järvi järjestelmästä (Etsi järvi taulukosta -painike). Jollei, anna järven nimi ja muut järvestä pyydetyt tiedot.

Tilavuus

Järven tilavuus kuutiometreinä.

Keskisyvyys

Järven keskisyvyys metreinä.

Järvityyppi

Järven tyyppiä vastaava numero. Alla olevasta taulukosta näet suomalaisten järvien tyypit ja tyypittelyperusteet.

Suomen järvien tyypittely (A = pinta-ala, z = keskisyvyys)

Tyyppi

Koodi

Nimi

Ominaisuudet

1

Vh

Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet

A < 4,000 ha; väri < 30; z ≥ 3 m

2

Ph

Pienet humusjärvet

A < 500 ha; väri: 30-90; z ≥ 3 m

3

Kh

Keskikokoiset humusjärvet

A: 50 - 4,000 ha; väri: 30-90; z ≥ 3 m

4

SVh

Suuret vähähumuksiset järvet

A > 4,000 ha, väri < 30

5

Sh

Suuret humusjärvet

A > 4,000 ha; väri ≥ 30;

6

Rh

Runsashumuksiset järvet

väri > 90, z ≥ 3 m

7

MVh

Matalat vähähumuksiset järvet

väri < 30, z < 3 m

8

Mh

Matalat humusjärvet

väri: 30-90, z < 3 m

9

MRh

Matalat runsashumuksiset järvet

väri > 90, z < 3 m

10

Lv

Hyvin lyhytviipymäiset järvet

Viipymä enintään n. 10 päivää

11

PoLA

Pohjois-Lapin järvet

(männyn) metsänrajan yläpuolella

12

RrRk

Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (ei tarkkaa tietoa kumpaan alatyyppiin kuuluu)

Luontaisesti runsasravinteinen/runsaskalkkinen

13

Rr

Runsanravinteiset järvet (tyypin RrRk alatyyppi)

Valuma-alue luontaisesti runsasravinteinen

14

Rk

Runsaskalkkiset järvet (tyypin RrRk alatyyppi)

Suuri kalkkipitoisuus

(Lähde: Suomen ympäristökeskus. Ohje pintaveden tyypin määrittämiseksi 15.1.2007.)

 

Alla olevasta linkistä pääset tarvittaessa tarkempiin tyypittelyohjeisiin

Tyypittelyohjeet

Havaintotaulukko

Tee itsellesi seuraavanlainen Excel-taulukko ja tallenna se csv-muodossa. Nimeä sarakkeet täsmälleen kuten esimerkkitaulukossa. Huomaa isot ja pienet alkukirjaimet!

Kokoa taulukkoon järven viipymäajalta järven:

LN                 kokonaistyppikuorma (kg/d)

LP                 kokonaisfosforikuorma (kg/d)

TotN              kokonaistyppipitoisuus (µg/l)

TotP              kokonaisfosforipitoisuus (µg/l)

Q                   luusuan virtaama (m3/s)

Tarkista, että annat arvot oikeassa yksikössä! Kokoa taulukkoon allekkain dataa niin monelta peräkkäiseltä viipymäjaksolta kuin mahdollista.

Järven viipymäaikana käytetään sille laskettua viipymää pyöristettynä seuraavaan tasavuoteen (esim. lasketun viipymän ollessa 30 vuorokautta, ajatellaan viipymäksi tässä yksi vuosi). Viipymän (vuorokausissa) voi laskea esim. kaavalla

missä

V = tilavuus

Q = virtaama

 

Kuormitusarvoina (LN ja LP) käytetään viipymäjaksolta arvioitua, järveen tulevaa keskimääräistä päivittäistä kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormaa. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudeksi (TotN ja TotP) lasketaan viipymäjakson keskiarvo, mutta laskennassa huomioidaan vain kasvukauden aikana tehtyjen näytteenottojen tulokset. Jos viipymä on esim. kaksi vuotta, on keskiarvo laskettava kahden peräkkäisen kasvukauden havainnoista jne. Jos järvestä on havaintoja useasta eri paikasta, käytetään sen keskeisimmän syvänteen näytteenottotuloksia. Jos näytteenottotuloksia on lisäksi syvänteen eri syvyyksistä, lasketaan jokaiselle näytteenottokerralle niistä ensin erikseen tilavuuspainotettu keskiarvo kaavalla

missä

CTot               kokonaisravinnepitoisuus

Cn                  tietyn vesikerroksen ravinnepitoisuus

Vn                  tietyn vesikerroksen tilavuus (mitattuna havainnnon Cn ja sen yläpuolisen havainnon näytteenottosyvyyksien puolivälistä havainnon Cn ja sen alapuolisen havainnon näytteenottosyvyyksien puoliväliin ks. kuva alla)

V                   järven kokonaistilavuus.

 

 

 

Näytteenottovälin ollessa pidempi kuin järven viipymä, voidaan taulukkoon merkitä suoraan näytteenottojen tulokset. Käytännössä tällöin on kuitenkin arvioitava tarkoin kuinka hyvin arvot kuvaavat järven kokonaistilannetta (varsinkin jos syynä on pitkä näytteenottoväli).

Kun olet saanut taulukon valmiiksi ja tallennettua, klikkaa havaintotaulukkokohdan Browse… -painiketta, etsi taulukkotiedosto hakemistostasi ja valitse Open.

Kuormitusarvo/Virtaama

Mikäli sinulla ei ole kohdassa Havaintotaulukko pyydettyjä havaintoja, anna arvio järveen tulevasta fosforin/ typen keskimääräisestä päivittäisestä kokonaiskuormasta kilogrammoina päivässä, sekä järven luusuan keskivirtaama kuutiometreinä sekunnissa.

Väriluku

Anna järven väriluku (vain laskettaessa tavoitekuormat kasviplanktonbiomassan perusteella).

Ennustetodennäköisyys (oletus)

Ennustetodennäköisyyden ollessa 50, mallien antamilla fosforin ja typen tavoitekuormilla voidaan saavuttaa järviveden H/T (Hyvä/Tyydyttävä) –luokkarajaa vastaavat vedenlaadun muuttujien arvot, mutta 50 % todennäköisyydellä arvot voivat jäädä tavoiteltua suuremmiksikin.

Ennustetodennäköisyys2

Voit lisätä järvikohtaisen mallin tarkkuutta ja saada luotettavampia ennusteita. Esimerkiksi antamalla arvon 80, H/T-luokkarajan ylittymisen todennäköisyys mallin antamilla tavoitekuormilla on enää 20% (vertaa kohtaan Ennustetodennäköisyys (oletus)). Voit vertailla miten tavoitekuormat muuttuvat, kun ennustetta tarkennetaan.

Ennustetodennäköisyys3

Kuten Ennustetodennäköisyys2. Voit lisätä vertailuun vielä yhdet eri ennustetodennäköisyydellä lasketut tavoitekuorma-arvot.

Chla – ja ravinnehavainnot

Jos järvesi löytyy järjestelmästä (kohta Etsi järvi taulukosta), ohjelma etsii valmiiksi a-klorofylli - ja ravinnehavainnot a-klorofylliennusteiden tekoon. Jollei, tee itsellesi seuraavanlainen Excel-taulukko ja tallenna se csv-muodossa. Nimeä sarakkeet täsmälleen kuten esimerkkitaulukossa, kaikki kirjaimet pienellä.

Taulukkoon merkitään eri vuosilta kaikki keskeisimmän syvänteen pintaveden kasvukauden näytteenottokertojen määritystiedot kokonaisfosforista, kokonaistypestä ja a-klorofyllista. Keskiarvoja tms. ei siis tarvitse laskea. Taulukossa

totp = kokonaisfosfori (µg/l)

totn = kokonaistyppi (µg/l)

chla = a-klorofylli (µg/l)

Laske tavoitekuorma TotP:n H/T -luokkarajan perusteella

LLR laskee järvellesi sellaisen fosforin tavoitekuorman, jolla järven kokonaisfosforipitoisuus saadaan mallin ennusteen mukaan vastaamaan hyvä/tyydyttävä (H/T) -luokkarajaa.

Laske tavoitekuorma TotN:n H/T -luokkarajan perusteella

LLR laskee järvellesi sellaisen typen tavoitekuorman, jolla järven kokonaistyppipitoisuus saadaan mallin ennusteen mukaan vastaamaan hyvä/tyydyttävä (H/T) -luokkarajaa.

Laske tavoitekuorma TotP:n ja TotN:n H/T -luokkarajojen perusteella

LLR laskee järvellesi sellaiset fosforin ja typen tavoitekuormat, joilla järven kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus saadaan mallin ennusteen mukaan vastaamaan hyvä/tyydyttävä (H/T) -luokkarajaa.

Laske tavoitekuormat Chl a H/T -luokkarajan perusteella

Ohjelma laskee järvellesi sellaiset fosforin ja typen tavoitekuormat, joilla järven a-klorofylli  -pitoisuus saadaan mallin ennusteen mukaan vastaamaan hyvä/tyydyttävä (H/T) -luokkarajaa.

Laske tavoitekuormat kasviplanktonbiomassan H/T -luokkarajan perusteella

Ohjelma laskee järvellesi sellaiset fosforin ja typen tavoitekuormat, joilla järven kasviplanktonbiomassa saadaan mallin ennusteen mukaan  pysymään hyvän ja tyydyttävän (H/T) luokkarajan alapuolella.

Vedenlaadun luokkarajat

Suomen eri järvityyppien vedenlaadun luokkarajat

Tyyppi

Muuttuja

Luokkarajat

 

 

 

E/H

H/T

T/V

V/Hu

1. Vh

TotP

(µg/l)

10

18

35

70

 

TotN

(µg/l)

400

500

750

1000

 

Chla

(µg/l)

4

7

14

28

 

Biomassa

(mg/l)

0,6

1,3

2,6

5,2

2. Ph

TotP

(µg/l)

18

28

45

90

 

TotN

(µg/l)

510

700

1000

1500

 

Chla

(µg/l)

7

15

24

48

 

Biomassa

(mg/l)

1,5

3,8

7,6

14

3. Kh

TotP

(µg/l)

18

28

45

90

 

TotN

(µg/l)

540

660

1000

1500

 

Chla

(µg/l)

7

12

24

48

 

Biomassa

(mg/l)

1,2

3,3

6,6

13

4. SVh

TotP

(µg/l)

10

18

35

70

 

TotN

(µg/l)

400

500

700

900

 

Chla

(µg/l)

3,6

7

13

26

 

Biomassa

(mg/l)

0,5

0,9

1,9

3,8

5. Sh

TotP

(µg/l)

15

25

40

80

 

TotN

(µg/l)

460

600

900

1300

 

Chla

(µg/l)

6

11

20

40

 

Biomassa

(mg/l)

0,9

1,7

3,4

6,7

6. Rh

TotP

(µg/l)

30

45

65

120

 

TotN

(µg/l)

590

750

1100

1800

 

Chla

(µg/l)

12

20

40

80

 

Biomassa

(mg/l)

1,3

2,4

4,8

9,6

7. MVh

TotP

(µg/l)

15

25

45

80

 

TotN

(µg/l)

480

600

1000

1500

 

Chla

(µg/l)

5

8

15

30

 

Biomassa

(mg/l)

1,2

2,3

4,6

9,2

8. Mh

TotP

(µg/l)

25

40

65

100

 

TotN

(µg/l)

600

750

1100

1800

 

Chla

(µg/l)

12

20

40

60

 

Biomassa

(mg/l)

1,6

4,4

8,8

17

9. MRh

TotP

(µg/l)

40

55

80

150

 

TotN

(µg/l)

680

850

1400

2200

 

Chla

(µg/l)

15

25

50

100

 

Biomassa

(mg/l)

2

5,4

10,6

21,2

10. Lv

TotP

(µg/l)

25

40

70

90

 

TotN

(µg/l)

450

610

900

1400

 

Chla

(µg/l)

5

8

20

35

 

Biomassa

(mg/l)

luokkarajoja ei asetettu

11. PoLa

TotP

(µg/l)

9

12

15

20

 

TotN

(µg/l)

190

300

400

600

 

Chla

(µg/l)

3

5

10

20

 

Biomassa

(mg/l)

luokkarajoja ei asetettu

12. RrRk

TotP

(µg/l)

40

55

75

120

 

TotN

(µg/l)

780

930

1200

1800

 

Chla

(µg/l)

12

20

40

60

 

Biomassa

(mg/l)

luokkarajoja ei asetettu

13. Rr

TotP

(µg/l)

40

55

75

120

 

TotN

(µg/l)

780

930

1200

1800

(savialueet)

Chla

(µg/l)

12

20

40

60

(muut)

Chla

(µg/l)

7

12

25

50

 

Biomassa

(mg/l)

luokkarajoja ei asetettu

14. Rk

TotP

(µg/l)

20

30

50

80

 

TotN

(µg/l)

550

750

1100

1600

(savialueet)

Chla

(µg/l)

12

20

40

60

(muut)

Chla

(µg/l)

7

12

25

50

 

Biomassa

(mg/l)

luokkarajoja ei asetettu

TotP=järven kokonaisfosforipitoisuus

E/H=erinomainen/hyvä

TotN=järven kokonaistyppipitoisuus

H/T=hyvä/tyydyttävä

Chla=järven a-klorofylli -pitoisuus

T/V=tyydyttävä/välttävä

Biomassa = kasviplanktonin kasvukauden biomassa

V/Hu=välttävä/huono

 

 

(Lähde: Suomen Ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Pintavesien ekologisen luokittelun veratailuolot ja luokan määrittäminen. 22.1.2008.)